Lentokenttä – kyllä vai ei?
Jos kuntakehityslautakuntaan, kunnanhallitukseen tai jopa kunnanvaltuustoon tulee käsiteltäväksi kysymys lentokentästä, äänestätkö lentokentän puolesta vai vastaan?
Ensinnäkään nyt ei ole haettu lupaa lentokenttään vai lentopaikkaan, joka on puolet lyhyempi kuin lentokenttä eikä sinne pääse isommat koneet. Lentopaikkaan on helpompi saada luvat kuin lentokenttään.
Rakastan helikoptereita ja lentokoneita eikä itseäni harmittaisi vaikka ne lentäisivät läheltäkin, mutta äänestäisin silti Mäntsälän lentopaikkaa vastaan. Tässä perusteluni:
- Lentokenttähanke on alusta alkaen vaikuttanut enemmänkin yritykseltä naamioida jätebetonimurskaamo ja kaatopaikkahanke houkuttelevampaan pakettiin. Hankesuunnitelmaa on muutettu ja mm. paikalle dumpattavan jätteen määrää on hakemuksissa pienennetty valitusprosessin aikana, mutta se ei vieläkään vakuuta minua siitä, etteikö projektin todellinen tavoite ole tuottaa voittoa murskaamalla betonia ja varastoimalla se paikalle, johon ehkä joskus tulee kenttä (tai sitten ei).
- Betonijätettä ollaan nyt viemässä vesistöyhteyksien takia haavoittuvalle luontoalueelle samalla kun tuhotaan yhtenäistä metsäaluetta. Jopa betonijätteen dumppamainen olisi helpompi hyväksyä, jos se tapahtuisi vaikkapa Nummen Motocross-radan (ent. Ohkolan rata) ja sen vieressä olevan NCC:n kiviainestoimipisteen seutuvilla. Tämä alue sijoittuu Lahden moottoritien kupeeseen ja kärsii jo valmiiksi pöly- ja metelihaitoista.
- Ei ole mitään näyttöä siitä, että kenttä tulee koskaan taloudellisesti kannattavaksi (sen jälkeen kun betonin murskaaminen ja jätebetonin dumppaaminen alueella lopetetaan) saati tuottamaan kunnalle suoraan tai välillisesti tuottoja.
Noin 20 km päässä lentopaikasta on Hyvinkään lentokenttä, jonne järjestettäviin tapahtumiin pääsee paremmin junalla, bussilla ja jopa kävellen kuin Mäntsälään kaavaillulle lentopaikalle. Malmin lentotoiminta on osin jo siirtynyt Nummelan lentokentälle, jonka laajentaminen on jo varsin pitkällä.
Toisin sanoen Malmin korvaajaksi Mäntsälän lentopaikasta ei ole, koska se valmistuisi siinä vaiheessa, kun Malmin koneille olisi löytynyt jo uusi paikka. Hyvinkään kenttä parempine liikenneyhteyksineen ja paremman tunnettavuuden ansiosta vetää Mäntsälää enemmän isoja tapahtumia. - Mikäli Mäntsälään tulisi lentopaikka, sitä koskisi sama ongelma kuin Hyvinkäänkin lentokenttää, eli koska paikka on niin lähellä Helsinki-Vantaata, koneet lentävät taajama-alueilla 300–600 m korkeudessa ja muualla 150–600 m korkeudessa. Suurin osa liikenteestä suuntautuisi oletettavasti Helsingin suuntaan. Vaikka itseäni lentokoneen ja helikoptereiden äänet lähinnä innostavat, ymmärrän että valtaosaa ihmisistä ne häiritsevät. Lisäksi alueella on paljon hevosia ja lehmiä, joiden voi olettaa säikähtävän esim. 150 metrin korkeudessa lentävää konetta. Siksi otan vakavasti Hirvihaaran, Ohkolan ja Arola-Jokelanseudun kyläläisten tunteet vakavasti ja vastustan tämänkin takia lentokenttää.
Noudatanko ryhmäkuria?
Mäntsälän Keskusta ei tietääkseni ole muutenkaan ollut kovan ryhmäkurin kannattaja (toisin kuin mm. demarit ja Kokoomus), mutta ei, en usko ryhmäkuriin enkä aio noudattaa ryhmäkuria (jos muu Keskustan ryhmä yhtäkkiä päättäisi vaatia sitä). Jos jokin asia on niin monisyinen ettei siitä pystytä muodostamaan omassa ryhmässä yhtä mielipidettä, on parempi että jokainen äänestää omantuntonsa mukaan.
Kunnan talous on kuralla – miten korjaisin sen?
Lyhyesti: Ensisijaisesti panostaisin täysillä siihen, että kuntaan saadaan lisää veronmaksajia ja vanhat pidetään kunnassa. Tämä tarkoittaa mm. markkinointia, erilaisia kaavoitusratkaisuja ja sitä, että jokaisen päätöksen kohdalla mietitään miten se vaikuttaa kunnan pitovoimaan ja vetovoimaan. Pitovoima tarkoittaa sitä että nykyiset asukkaat haluavat jäädä kuntaan ja vetovoima sitä miten kunta vetää puoleensa uusia asukkaita.
Nyt kun esim. Amandan päiväkodin rakentamista ei ilmeisesti voi lykätä, miettisin todella tarkkaan ennen sitoutumista uusiin rakennushankkeisiin ja loisin vaihtoehtoisia skenaarioita esim. sijoittaa toimintoja olemassaoleviin tiloihin tai korjata nykyisiä tiloja fiksusti. Tähän liittyen kunnan rakennuskannasta on alettava pitää paljon parempaa huolta, vaikka se lyhyellä tähtäimellä maksaisi hieman nykyistä enemmän.
Jos menoista on karsittava, etsisin kissojen ja koirien kanssa erilaisia tapoja tehostaa kunnan toimintaa ilman että kunnan veto- ja pitovoima kärsii. Uskon enemmän ”pienet purot luovat isot virrat” -malliin, jossa säästöt syntyvät monesta eri kohteesta monella eri tavalla kuin isoilla kertaleikkauksilla.
Pidemmin: Kunnan talous ei ole kestävällä pohjalla, kiitos mm. Hyökännummen koulun kohtuuttoman kalliin elinkaarimallin ja huonosta kiinteistönhoidosta ja rakentamisesta johtuvien kulujen (vrt. Ehnroosin koulun ”korjaus”) sekä tietysti hirvittävän kalliiksi osoittautuneen Keusoten.
Hyvällä onnella nykyinen hallitus saa vietyä soteuudistuksen maaliin jolloin Keusote siirtyy pois kunnan budjetista jo 2023. Nykytietojen perusteella Keusoten kulut ovat suuremmat kuin verotulojen vähennys, joka tulisi soten takia kuntaveroon tehtävästä leikkauksesta. Toisin sanoen Keusoten siirtyminen valtion vastuulle parantaisi Mäntsälän budjettia.
Jos olen ymmärtänyt oikein, verotulojen pieneneminen voisi kuitenkin aiheuttaa ongelmia kunnan luototuksessa.
Eli tilanne on sama, kuin jos sinulla on ollut 4000 euron kuukausitulot, 3800 euron kuukausimenot ja 200 000 euron asuntolaina ja yhtäkkiä tulosi tippuvat 2400 euroon ja menot 2100 euroon, pankki voisi huolestua lainanmaksukyvystäsi, vaikka sinulle jäisi kuussa käteen 300 euroa aiemman 200 euron sijaan.
Vuoden 2020 lopussa tehty veronkorotus nosti Mäntsälän kunnan veroprosentin jo naapurikuntia korkeammaksi. En näe verojen korotusta kestävänä tapana parantaa kunnan taloutta. Sen sijaan uusien asukkaiden ja yritysten hankkiminen (ja vanhojen pitäminen) ovat mielestäni tärkein ja tehokkain tapa parantaa kunnan taloutta pitkäkestoisesti.
Kuntamme on sijaintinsa ja liikenneyhteyksiensä ansiosta etulyöntiasemassa moniin muihin Uudenmaan kuntiin nähden. Näen Mäntsälän maalaismaisuuden valttikorttina, josta pitäisi ottaa kaikki irti. Arolan koulun lopettaminen oli hirvittävä virhe ja siksi loppuja kouluja pitää suojella loppuun asti.
Panostaisin erityisesti yrittelijäiden lapsiperheiden saamiseen Mäntsälään, vaikka lyhyellä tähtäimellä se voi tuntua nostavan kasvatustoimen budjettia. Nyt kun niin perhepäivähoitoon kuin lapsiperheiden kuntalisään torjuvasti suhtautuneesta varhaiskasvatuspäälliköstä on päästy eroon, kunnan kannattaisi panostaa taas perhepäivähoitoon ja kuntalisään kustannustehokkaina ja perheystävällisinä tapoina hoitaa lastenhoitoa myös kylillä, joista on pidempi matka päiväkohteihin.
Unelmieni Mäntsälä on muutaman vuoden päästä tunnettu Uudenmaan lapsiystävällisimpänä kuntana, jonne muuttaa joka vuosi uusia lapsiperheitä. Visiossani 10 vuoden päästä sivukylillä on ns. pienten lasten kouluja 5–10 vuotiaille eli 5-vuotiaille, eskarilaisille sekä 1.–4. luokkalaisille eikä edes 5.–6. luokkalaisilla ole liian pitkä matka lähimpään kouluun.